Mel(Gibson), Mel(atoniini) vai Mel(bourne)?

Melbournepa tietenkin..No niin olemme olleet nyt yli vuorokauden Melbournessa...

Mutta palataanpa hieman ajassa taaksepain. Sydneyssa vietimme siis todella kivan jouluaaton joulupukkeineen ja jouluruokineen. Joulupaiva aukeni viileana Sydneyssa. Oli kuulemma kylmin joulupaiva kolmeentoista vuoteen. No 23 astetta ei nyt ihan jaatava ole mutta ihan tuollainen suomalainen kohtuulammin kesapaiva voi sita kuvailla parhaiten. Lahdimme junalla ja bussilla kohti erasta kuuluisaa hiekkarantaa eli Bondi-biitsia. Paikalliset menevat juhlimaan rannalle joulupaivana perinteisesti juomalla ja laulamalla jouluisia juomalauluja. Aika samanlainen kuin meidan pikkujoulumeininki. Katselimme tuota meininkia kummissamme tottuneena hartaaseen suomalaiseen jouluun. Ei olisi mitenkaan tullut mieleenkaan menna uimaan niin tottunut on jo n. 30 asteen lampoon. Pyorimme siella aikamme ja lahdimme kohti keskustaa takaisin. Soimme joulupaivan paateriamme ruhtinaallisesti McDonaldsissa. Loppuilta meni pakatessa ja valmistuttaessa siirtymaan Melbourneen.

Lento lahti eilen klo 11 kohti Melbournea ja kesti n. 1,5 tuntia. Nyt on tullut nahtya Singapore Airlinesin A380 eli ensimmainen superjumbo(jonka me havaitsimme jo kesalla Toulousessa) jo 3 kertaa livena. Kerran Singaporessa, kerran lensi Sydneyssa ohi ikkunamme(on kuvaa) ja Sydneyn lentoasemalla kun lahti kohti Singaporea. No laskeuduimme Meliin ja tulimme tilataksilla hotelliimme Medina Executiveen joka sijaitsee hyvalla paikalla keskustassa tai ihan kupeessa. Huoneistomme on 15. kerroksessa. Tuntuu kuin olisimme aivan maan pinnalla taas edellisen kampan jalkeen. Taalla oli alkaneet joulun jalkeiset alennusmyynnit ja se nakyi kun lahdimme tutustumaan ymparistoomme, keskusta oli aivan ammuttu porukasta. Olimme aika vasyneita ja kiukkuisiakin koko porukka varmaan matkapaivan rasituksista. Lisapiirre tuli siita kun Jon alkoi valittaa korvakipua. Jonihan oli jo aamulla ollut paremmassa kunnossa flunssan jalkeen. No... korvakipu siis alkoi ja mietittiin mita tehdaan. Paatettiin menna laakariin silta istumalta. Oli kuitenkin Nyrkkeilypaiva eli boxingday eli tapaninpaiva paikallisittain. Respa antoi ajoohjeen paivystavalle Silma ja korvakllinikalle. Sehan sijaitsi sitten 3 euron taksimatkan paassa kulman takana. Ilmoittauduttiin sisaan ja tiesinkin jo entuudestaan etta Suomalaiset saavat kayttaa Australian julkista terveydenhuoltoa aivan kuten he itse. No odotettiin siis paikallisen puolarmetsan odotus-salissa n. 1,5 tuntia ja paastiin laakarille. Lekuri sanoi etta tama johtuu siita virustaudista ja lentaminen aiheutti paineen nousun valikorvassa jonka laskutuminen aiheuttaa. Sanoi etta varautukaa kipulaaakkeilla aina ennen laskeutumista kun lennamme kotiin. Nukkumaan mentiin heti taman jalkeen ja herattiin tana aamuna taas uusin voimin ja iloisin mielin. Kun otin silituslaudan esiin niin Joni tokaisi etta mika tuo on? onko se surffilauta....?

Kiersimme ilmaisella ratikalla Cityn ympari ja katselimme vanhan raitiovaunun ikkunasta nahtavyyksien vyorya.

Maksullisen raitiovaunun kyytiin hyppasimme taman jalkeen ja matkustimme kohti St. Kildaa, joka on paikallisen vaihtoehtokulttuurin kehto. Alueella on mm. mielenkiintoisia vanhojen vatteiden putiikkeja, paljon mielenkiintoisia kapakoita ja ravintoloita. Minakin loysin yhdesta vaateliikkeesta pari paita itselleni. Taman jalkeen loysimme Melbournen Lunaparkin, eli linnanmaen. Joni ja Konsta ostivat rannekkeet ja pyorivat aikansa itsensa pyorryksiin pienimmille tarkoitetuissa laitteissa. Parin tunnin jalkeen otimme taas ratikan ja tulimme takaisin keskustaan jossa soimme pikkuillallisen Southbanksin kauppakeskustassa. kavelimme sitten kampille takaisin....